sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Liikennemerkki prkl

No se oli sellanen reissu. Melkein ajelin pääjoukon mukana ekat 2 kierrosta (yht. 40km) suhteellisen kivuttomasti, kunnes ihan tokan kierroksen lopussa tultiin kaupunkialueelle, piti kääntyä 90 astetta, porukka vähän levisi, mä olin ulkolaidassa ja seuraavaks huomasin että "ai katos, suoraan edessäni on liikenteenjakaja." Paukautin sitten suoraan jakajan keskellä olevaan viittaan, lensin tangon yli ja pyörä seuras jalkojen jatkeena kaaressa. Säikähdin alkuun aika pahasti ja hetkellisesti joka paikkaan sattui, mutta aika pian huoltoauton poimittua mut kyytiin, alkoi helpottaa. Siinä oli ihan onni onnettomuudessa - oli se ilmalento sen verran näyttävä, että siinä olis voinut olla potentiaalia pahempiinkin ruhjeisiin, mutta selvisin onneks haljenneella kypärällä ja muutamalla naarmulla kyynärpäässä ja leuassa.

Eniten olis harmittanut jos olis ihan vain kunto loppunut ja olisin siks tippunut porukasta ja joutunut keskeyttämään. Sitä ei kuitenkaan ainakaan ekojen 40km aikana tapahtunut, ja olin siinä vaiheessa vielä sen verran hyvässä hapessa että enköhän mä ne viimeiset 20km:kin olis pysynyt ainakin siinä määrin kannoilla että olisin päässyt maaliin. (tää nyt on turhaa jossittelua, mutta jossittelempahan silti) Tuli vain herpaannuttua vähän pahassa paikassa ja homma kaatui siihen. Tietysti oikeat pyöräilijät varmaan harvemmin ajelevat päin liikennemerkkejä ja paljon pitää vielä opetella, mutta ei siellä nyt silti tullut varsinaisesti fiilistä että olisin ihan väärässä paikassa, etenkään kunnon puolesta.

Itse ajaminen oli kyllä tosi erilaista kuin kuntoajoissa - Giro d'Espoossa se oli aikalailla tasaista kärsimystä - nyt taas välillä joutui tosi tiukille, mutta aika ison osan ajasta mentiin ihan rauhassa muita kyttäillen. Onneks mua oli varoitettukin tästä, enkä sitten liikaa säikähtänyt vaikka lähtö tapahtuikin ylämäkeen aika täräkällä vauhdilla. Kuulemma jos tuntuu pahalta, niin todennäköisesti tuntuu muistakin ja se tasaantuu kyllä. Näinhän se menikin. Vaikka tää nyt ei millään muotoa nappiin mennytkään, niin ihme kyllä mulla on silti nyt luottavaisempi olo lähteä ens viikonloppuna maantie SM:iin. Vois ehkä kuitenkin käydä sahaamassa reitiltä vaikka pari liikennemerkkiä pois, Elisa jo lupailikin avustaa mut kaataneen merkin kadottamisessa. :)


8 kommenttia:

  1. Kuullostaa melko hurjalta ilmalennolta! Onneksi selvisit tuosta pienillä vaurioilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän se sillä hetkellä säikäytti, mutta oli kyllä hyvä tuuri kun käytännössä mitään ei käynyt. :)

      Poista
  2. Kypärä halkes? Hyi että... koeta ny olla varovaine. Pyörää semmone mikä autoiski varottaa jos meinaa tulla kolari, ja jarruttais ite :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois toimia. Äiti myös käski pitää hyvät turvavälit edellä ajavaan. :D

      Poista
  3. Pääasia, että on vaan se kypärä hajalla, etkä sinä. Viikon päästä on kuitenkin jo tarjolla uusi yritys! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks näin, ja uus kypäräkin on ollut ajatuksena hankkia jo pitkään. Nyt on ainakin täysin pätevä syy. :) Viikon päästä uusiks, liikennemerkkeihin osumatta.

      Poista
  4. Apua, onneksi sulle ei käyny pahemmin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks ei. Liedossa ens viikonloppuna uus yritys. :)

      Poista